Ensimmäiset mansikat saapuivat maisteltaviksi jo äitienpäivänä. Kesän edetessä mansikoiden saatavuus vain paranee, ja viljelijöillä onkin kerrottavana erinomaisia uutisia touko-kesäkuun vaihteeseen: mansikoita on valmistujaisiin hyvin tarjolla.

Suomalainen, tuore mansikka on ollut aikoinaan lyhytaikainen kausiherkku, jonka pääsatokausi on ollut heinäkuussa. Nykyisin Suomessa hyödynnetään kasvihuoneita ja kausitunneleita, joten kausi on pidentynyt, ja mansikoita voi nauttia toukokuusta alkaen pitkälle syksyyn.
– Tunnelituottajat istuttavat ensimmäiset mansikat jo maaliskuussa. Varhaiset istutukset kukkivat huhti-toukokuun taitteessa, ja marjoja saa jo toukokuun loppupuolella. Kasvihuonemansikoita saadaan hyvänä vuonna jo vappuna, viimeistään äitienpäivän tienoilla, viljelijä Aarni Alanne kertoo.

Suomalainen avomaan mansikka kypsyy asteittain. Ensimmäiset avomaan mansikat kypsyvät eteläosissa maata, joten punaisen värin vaihtavat ylleen ensin turkulaiset mansikat. Seuraavaksi punastuvat hämäläiset, sittemmin kuopiolaiset, oululaiset ja lappalaiset mansikat keleistä riippuen. Tunnelimansikkaa viljellään koko maassa, joten tunnelimansikat ottavat lähes aina varaslähdön kauppojen hyllyille ja ilahduttavat kuluttajia pisimpään syksyllä.

Mansikassa on kokoa, näköä ja makua

Mansikat ovat juhlapöydän kruunu, ja ne sopivat leivonnaisten koristeluun ja makumaailmaan. Mansikan suosio liittyy sen hyvään makuun, monipuolisuuteen ja terveellisyyteen. Vastustuskykyä lisäävää C-vitamiinia vähäkalorinen mansikka sisältää paljon. Lisäksi se on kuitupitoinen ja erinomainen folaatin lähde.

Mansikat sopivat arkeen, ja niiden kiistaton etu on helppous. Tuoreet mansikat viipaloituna aamupuuroon tai jogurttiin ovat kiireisenkin aamun maistuva pelastus. Makeana marjana se tuo vivahteikasta makua salaattiin, ja sopii erinomaisesti juustojen kaveriksi.

Mansikkalajikkeista löytyy sopiva jokaiseen makuun. On kirkkaan- ja tummanpunaisia, kiiltäviä, eri kokoisia, erittäin makeita, mehukkaita ja enemmän hapokkaita. Maku asioista ei voi kiistellä, ja siksi ei olekaan yksinkertaista laittaa lajikkeita makujärjestykseen. Toiselle miedosti hapan on maistuva ja makea. Jokainen on varmasti kuullut puhuttavan ’Polka’ -lajikkeesta, mutta miltäpä maistuukaan ‘Rumba’, ‘Korona’, ‘Murano’ tai ‘Favori’. Viljelijä Aarni Alanne rohkaisee kokeilemaan eri lajikkeita.
– Nyt alkavana kautena jokainen voi maistella, löytyisikö mansikkalajikkeista kesän mittaan uusia suosikkeja, hän kannustaa.

Vastuullisesti ja lähellä tuotettua

Mansikkaa viljellään lähes koko maassa, joten tästä syystä se on lähiruokaa parhaimmillaan. Suomi on erinomainen maa mansikan viljelyyn.
– Suomen kesä antaa mansikoille makua, sillä pitkät lämpimät päivät ja viileät kesäyöt lisäävät makeutta. Puhdasta vettä on paljon tarjolla, ja vesi annetaan tihkukasteluna suoraan kasvin juurelle, jolloin vettä käytetään vain tarpeeseen, Tomi Pousi asiantuntija Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta kertoo.

Suomessa mansikat tuotetaan sekä sosiaalisesti että ympäristön kannalta vastuullisesti. Lannoitusta annetaan suoraan kasville kasteluveden yhteydessä, jolloin lannoitetta annetaan täsmällisesti kullekin kasville. Kasvinsuojelussa hyödynnetään biologista torjuntaa, jossa elävät mikrobit ja torjuntaeliöt tuhoavat tauteja ja tuholaisia.
– Esimerkiksi kimalaisia ja mehiläisiä voidaan hyödyntää harmaahomeen torjunnassa. Samalla hoituu sekä mansikalle tärkeä pölytys, että kasvinsuojelu, Pousi kertoo.

Eniten mansikkaa viljellään Pohjois-Savossa, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Koko maassa vijeltiin vuonna 2023 yli 3700 hehtaaria, ja vuosittain tuotetaan keskimäärin yli 14 miljoonaa kiloa mansikkaa. Suomi on todellinen mansikkamaa, sillä kaikista marjoista mansikkaa tuotetaan eniten, 80 %.

Lue lisää herkullisista mansikoista ja muista marjoista