Löydä lähin suoramyyntitila!
Etsi alueesi suoramyynti- ja itsepoimintatilat näppärästi hakutoimintomme kautta.
Liity jäseneksi!
Jäseneksi voit liittyä täyttämällä lomakkeen alla olevasta painikkeesta tai soittamalla liiton toimistoon numeroon 040 553 1236.
Tervetuloa mukaan!
Laji-info
Erittäin terveellinen hunajamarja tunnetaan monilla eri nimillä
Hunajamarja tunnetaan monilla eri nimillä. Lajin virallinen nimi on marjasinikuusama, mutta siitä puhutaan yleisesti kansainvälisellä nimellä eli haskapina. Myös makeasinikuusama on yleinen lempinimiä tälle marjalle.
Hunajamarja on koristepensaana käytetyn sinikuusaman syötäväksi jalostettu muoto. Sinikuusamaa (Lonicera caerulea) voi tavata Lapissa luonnonvaraisena, mutta syötäväksi se ei kelpaa toisin kuin viljelty hunajamarja. Hunajamarjasta viljellään sen kahta alalajia; L. caerulea var. edulis ja L. caerulea var. kamtschatica.
Haskapia on jalostettu ja viljely kaupallisesti jo pitkään Japanissa ja Venäjällä, mutta myös sitä viljellään laajasti myös Pohjois-Amerikassa. Suomeen se on tullut viljelyyn vasta hiljattain EU:n sallittua marjan myymisen elintarvikkeena vuonna 2018. Viljelykokemukset meillä ja muissa Euroopan maissa ovat vielä melko vähäiset, mutta kiinnostus on ollut suurta.
Marjasinikuusama on helppo laji viljeltäväksi, eikä sillä ole suuria vaatimuksia kasvupaikan suhteen. Lajin pohjoisen alkuperän ansiosta se kestää hyvin kylmiäkin talvipakkasia (jopa -40 °C), eikä pensaiden kukinta palellu kovinkaan helposti. Marjasinikuusamasta on tarjolla niin venäläisiä, puolalaisia kuin kanadalaisia lajikkeita.
Marjasinikuusama kasvaa pensaassa, aivan kuten pensasmustikkakin. Pensaat kukkivat touko-kesäkuussa, ja sato kypsyy kesä-elokuussa lajikkeesta riippuen. Marjat ovat pitkulaisia ja väriltään tumman sinisiä. Myös malto on tumma. Marjojen maku on todella uniikki ja se on parhaimmillaan täysin kypsissä marjoissa. Marjoista löytyy mustikan ja vadelman herkullisuutta, sekä mustaherukan aromaattisuutta.
Haskap on arvostettu terveysmarja Aasiassa, erityisesti Japanissa, missä sitä on kutsuttu ”Ikuisen nuoruuden marjaksi”. Marjojen antioksidanttipitoisuus on jopa kaksinkertainen verrattuna luonnonmustikkaan. Lisäksi marjasinikuusmassa on runsaasti A-, B- ja C-vitamiinia, sekä flavonoideja.
Marjasinikuusama on sopii erityisesti tuorekäyttöön, jolloin marjojen ravintoarvot säilyvät parhaiten. Marjoja voidaan kuitenkin pakastaa tai kuivata, sekä käyttää samalla tavalla kuten mustikoita, esimerkiksi leivonnassa, hilloissa tai mehuissa.
Suomessa viljeltäviä lajikkeita
Aurora
Kanadalainen lajike. Sato kypsyy kesäkuussa. Marjat ovat kookkaita ja maultaan makeita ja aromikkaita. Sato on runsas. Sopii erinomaisesti ammattiviljelyyn ja on hyvä pölyttäjälajike. Menestymisvyöhykkeet I-VI.
Vostorg
Venäläinen lajike. Sato kypsyy samanaikaisesti, jolloin marjat on helppo poimia. Marjat suuria ja hyvin makeita. Maussa on myös aavistus hapokkuutta. Menestymisvyöhykkeet I-VI.
Jugana
Venäläinen lajike. Leveäkasvuinen, kasvaa jopa 180 cm leveäksi. Marjat tylppämaisiä ja melko ohutkuorisia, maultaan erittäin makeita. Sato kypsyy heinäkuun puolessa välissä ja lähes samanaikaisesti. Menestymisvyöhykkeet I-VI.
Tundra
Kanadalainen lajike. Sato kypsyy heinäkuun alkupuolella. Marjat ovat keskikokoisia ja pisaranmuotoisia, maultaan makean hapokkaita. Menestymisvyöhykkeet I-VI.
Honeybee
Kanadalainen lajike. Sato kypsyy kesäkuun loppupuolella. Marjat ovat sylinterinmuotoisia ja suuria, maultaan makeanhapokkaita ja mehukkaita. Satoisa lajike. Menestymisvyöhykkeet I-VI.
Borealis
Kanadalainen lajike. Tiheä ja pienikasvuinen pensas. Marjat makeita, kauniiin soikeita ja melko suuria. Marjat pysyvät hyvin kiinni pensaassa, eivätkä putoile sadon kypsyessä. Menestymisvyöhykkeet I-VI.
Indigo Gem
Kanadalainen lajike. Marjat keskikokoisia, pyöreän soikeita. Rakenteeltaan marjat ovat kiinteitä, eivätkä varise kovinkaan helposti. Menestymisvyöhykkeet I-VI.