Karviaiset ovat vihreitä, keltaisia tai punaisia marjoja, joita kehystää pensaissa koristeelliset kolmiliuskaiset lehdet. Marjojen paksun kuoren alle kätkeytyy mehukas sisus, joka maistuu makealle tai hieman kirpsakalle lajikkeesta riippuen. Karviainen sopii raparperin tapaan käytettynä leivonnaisissa ja toisaalta sitä voi yhtä hyvin pakastaa kokonaisena tai soseena. Karviainen sopii lisäksi suolaisten ruokien makupariksi.

Herukkakasvien heimoon kuuluva karviainen on alun perin kotoisin Keski-Euroopasta sekä Länsi-Aasiasta ja Pohjois-Afrikasta, joissa sitä esiintyy luonnonvaraisena. Suomessa karviaista ei esiinny luonnonvaraisena. Karviaispensas on kuitenkin tuttu näky kotipuutarhoissa. Vaikka karviainen kuuluukin herukoiden heimoon, on se hieman erilainen kuin sukulaisensa musta-, puna- ja valkoherukat. Karviaiset ovat isoja, eivätkä ne esiinny tertuissa toisin kuin herukkasukulaisensa. Karviaiset ovat isoja yksittäisiä marjoja piikikkään varren kätköissä. Pensas voi kasvaa noin metrin korkuiseksi ja leveyttä sillä on metri tai puolitoista. Pensas tulee täyteen satoikään noin 5 vuoden kuluessa- Karviainen kukkii toukokuussa ja satoa saadaan elokuussa. Viljelyominaisuuksiltaan karviainen muistuttaa herukoita ja on melko vaatimaton viljeltävä. Kuitenkin maalajin olisi syytä olla multavaa hieta- tai moreenimaata.’

Karviaista on viljelty Suomessa pitkään. Kaupallista viljelyä aina Kainuussa saakka ja tärkeintä viljelyaluetta ovat Itä- ja Keski-Suomi. Viljelyala on pysynyt samana viime vuodet, noin 30 hehtaarin paikkeilla. Vielä 1990-luvulla karviaista viljeltiin Suomessa selvästi enemmän, mutta Amerikasta levinnyt karviaishärmä sienitauti romahdutti myös kotimaisen viljelyn. Kestävien lajikkeiden jalostuksella karviaishärmä on saatu kuitenkin pidettyä hallinnassa.

Suomessa kehitetyt ja samalla Suomessa yleisimmät viljellyt lajikkeet ovat Hinnonmäen keltainen ja Lepaan punainen, joista Lepaan punaista voi tavata ulkomailla asti. Hinnonmäen keltainen on hieman makea, keltakuorinen lajike, Lepaan punainen puolestaan kiinteämpi ja hieman happamempi maultaan.

Karviaiset, niin kuin marjat yleensä, sisältävät vähän energiaa, mutta sitäkin enemmän vitamiineja, hivenaineita ja muita terveyttä edistäviä yhdisteitä. Sadassa grammassa karviaisia on muun muassa C-vitamiinia 30 mg, K-vitamiinia 15 µg, karotenoideja 263,5 µg, kaliumia 200 mg ja kalsiumia 29 mg. Karotenoideista osa toimii A-vitamiinin esiasteena, joten ne edistävät myös A-vitamiinin saantia.