Löydä lähin suoramyyntitila!

Etsi alueesi suoramyynti- ja itsepoimintatilat näppärästi hakutoimintomme kautta.

Hae tiloja

Liity jäseneksi!

Jäseneksi voit liittyä täyttämällä lomakkeen alla olevasta painikkeesta tai soittamalla liiton toimistoon numeroon 040 553 1236.

Tervetuloa mukaan!

Liity jäseneksi
Laji-info

Herukoita käytetään tuore- ja pakastemarjoina, mehuina, leivoksissa sekä hilloina

Herukat eli viinimarjat sekä karviaiset kuuluvat saman Ribes -suvun eri alasukuihin. Herukoita käytetään tuore- ja pakastemarjoina, mehuina, leivoksissa sekä hilloina. Kotimaiset viinit pohjautuvat myös pitkälti herukoihin. Herukoiden lehtiä voidaan käyttää teehen. Tuoreena herukoita ja karviaisia säilytetään jääkaapissa.

Herukat sisältävät runsaasti kivennäisaineita ja vitamiineja. Mustaherukassa on C-vitamiinia n. 128 mg, punaherukassa ja karviaisessa noin 30 mg (100 g tuorepainoa kohti). Herukoissa on varsin vähän energiaa. Etenkin mustaherukassa, mutta myös muissa herukoissa on runsaasti flavonoideja, jotka voivat suojata useilta sairauksilta. Herukoiden siementen rasvahappokoostumus on myös terveyttä edistävä.

Tunnetuimpia mustaherukkalajikkeita ovat ruotsalainen ‘Öjebyn’ sekä suomalaiset ‘Melalahti’ ja ‘Mortti’. Viherherukkalajike ‘Vertti’ on peräisin ‘Öjebyn’-lajikkeen itsepölytyksessä syntyneestä siemenestä. Viherherukka on maultaan mustaherukkaa miedompi ja makeampi.

Punaherukkaa (Ribes rubrum) esiintyy luonnonvaraisena koko Suomessa. Valkoherukka on punaherukan muunnos, josta puuttuu punaisen värin aiheuttava geeni. Valkoherukan maku on hieman miedompi kuin punaherukan. Vanhimpia yhä Suomessakin viljelyssä olevia puna- ja valkoherukkalajikkeita ovat ‘Punainen hollantilainen’ ja ‘Valkoinen hollantilainen’, jotka mainitaan jo 1665 julkaistussa teoksessa.

Musta- ja viherherukkaa viljellään Suomessa yli 1 700 hehtaarin pinta-alalla. Punaherukan viljelyala on noin 160 hehtaaria ja valkoherukan 43 hehtaaria.

Suomessa viljeltäviä lajikkeita


Mustaherukka

Öjebyn

Vanha, Ruotsista Norbottenista peräisin oleva lajike. Marjat melko suuria, happaman makeita ja aromikkaita, sopivat tuore- ja teollisuuskäyttöön. Pensas kasvutavaltaan lamoava. Talvenkestävä ja viljelyvarma lajike. Härmänkestävä. Menestymisvyöhykkeet: I-VI.

Mortti

MTT/Piikkiön vuonna 1989 markkinoille laskema lajike. Marja hiukan pienempiä kuin ’Öjebyn’. Maku aromikas, lievästi happoinen. Marjan kuori melko paksu. Sato kypsyy noin viikon verran ’Öjebyn’ jälkeen. Pensaan versot ovat pystykasvuisia ja tukevia, kestävät hyvin konekorjuuta. Härmänkestävä ja talvenkestävä. Menestymisvyöhykkeet: I-V.

Ben Tron

Skotlantilainen lajike. ’Ben Tron’ on kasvutavaltaan pystykasvuinen ja soveltuu myös koneelliseen korjuuseen. Ajoittain herkkä talvivaurioille. Kasvu käynnistyy keväällä nopeasti, ja sato valmistuu pari päivää ennen lajiketta Öjebyn. Satoisa ja muodostaa pitkiä terttuja. Marjat ovat suuria, makeita ja mietoja. Menestymisvyöhykkeet: I-V.

Mikael

Kotimainen ’Mikael’-mustaherukkalajike on pystykasvuinen ja härmänkestävä, mutta marjan maku on säilynyt makean lempeänä ja aromikkaana, jolloin se soveltuu myös tuorekäyttöön. Tämän hetkisten tulosten perusteella lajike menestyy hyvin myös Pohjois-Suomessa. Menestymisvyöhykkeet I-VI.

Marski

Kotimainen lajike. Poikkeuksellisen pystykasvuinen mustaherukkalajike, joka soveltuu niin ammattituotantoon kuin harrastelijoille. Sato kypsyy 2-3 päivää aikaisemmin kuin ’Mortti’-lajike. Pystykasvuisuutensa ansiosta uusi lajike on erinomainen monikäyttökasvi korvaamaan vaikka perinteisiä pensasaitoja. Marjat ovat aromikkaita ja maukkaita. Menestymisvyöhykkeet: I-V.

Punaherukka

Punainen Hollantilainen

Vanha, Euroopassa kauan viljelty lajike. Pensas on melko pystyoksainen, tuuhea ja runsassatoinen. Marjat ovat kirkkaan punaisia, melko pieniä ja hapokkaita. Marjatertut ovat melko lyhyet. Talvenkestävä ja terve lajike. Menestymisvyöhykkeet: I-VI(V).

Rotes Wunder

Lajike on muunnos ’Punaisesta Hollantilaisesta’, jota se muistuttaa monella tavoin, mutta on hiukan suurisatoisampi. Menestymisvyöhykkeet: I-IV.

Jonkheer van Teets

Hollantilainen lajike vuodelta 1941. Pensas on hyvin pystykasvuinen. Versot ovat suorat ja voimakkaat, mutta saattavat sadon painosta taipua tyveltä maahan. Marjat ovat kookkaita, tummanpunaisia ja kasvavat pitkissä tertuissa. Sato kypsyy noin viikon verran aikaisemmin kuin ’Punaisen Hollantilaisen’ sato. Kohtalaisen talvenkestävä ja terve. Menestymisvyöhykkeet: I-IV.

Valkoherukka

Valkoinen Hollantilainen

Vanha eurooppalainen, lajike jota on viljelty kauan Suomessakin. Lajikkeesta on viljelyssä lukuisia muunnoksia. Pensaat jäävät matalammaksi kuin ’Punaisen Hollantilaisen’ pensaat. Marjat ovat pienehköjä, maukkaita. kasvatetaan sekä tuoremarjaksi että teollisuuskäyttöön. Menestymisvyöhykkeet: I-V.

Valkoinen Suomalainen

Eräs ’Valkoisen Hollantilaisen’ satoisampi muunnos, joka on nimetty lajikkeeksi.  erittäin runsassatoinen ja härmänkestävä. Marjat ja tertut ovat keskikokoisia. Menestymisvyöhykkeet: I-V.

Piikkiön helmi

Pensas on hieman pienempikasvuinen kuin ’Valkea Hollantilainen’, mutta pystykasvuisempi. Se kukkii hieman aikaisemmin kuin ’Valkoinen Hollantilainen’. Marjat ovat makeita ja kauniita kuin helmi. Nuorilla satoa aloittavilla pensailla marjakoko on suuri. Marja on erinomainen tuoremarja makean, lievästi hapokkaan ja raikkaan makunsa ansiosta, mikä on merkittävin ero perinteisiin happamiin valkoherukoihin verrattuna. Marja on erinomainen ja muista poikkeava raaka-aine marjaviinin valmistamiseen. Menestymisvyöhykkeet I-V.

Viherherukka

Vertti

MTT/Piikkiön vuonna 1987 viljelyn laskema lajike. ’Vertti’ on valittu ’Öjebyn’ itsepölyttyneestä jälkeläistöstä. ’Vertti’ on kasvutavaltaan ’Öjebyn’ kaltainen, mutta hillittykasvuisempi. Marjat ovat kypsinä kellanvihreitä ja niissä on tummia pigmenttipilkkuja. Marjat ovat miedonmakuisia, mutta aromikkaita. ’Vertti’ sopii kaikenlaiseen käyttöön. Menestymisvyöhykkeet: I-IV(V).

Venny

Suomalainen viherherukkalajike. ’Venny’ on pystykasvuinen ja maukasmarjainen herukka. Sen marjat eivät varise sadon valmistuessa kuten ’Vertti’-lajikkeen marjat. Marjoissa on poikkeuksellisen runsaasti C-vitamiinia, yli 200 mg/100 g tuoreita marjoja. Määrä on noin kaksinkertainen mustaherukkaan verrattuna ja lähes yhtä suuri kuin tyrnissä. Marjat ovat kuten makeita ja mietoja. Menestymisvyöhykkeet: I-IV(V).