1. Vadelman ja mesivadelman satoikäistä kasvustoa oli Luonnonvarakeskuksen (Luken) puutarhatilastojen mukaan vuonna 2019 Suomessa 339 ha alalla, joista 22 ha oli tunneliviljelyä.
2. Loivasti viettävä rinne sopisi vadelmalle paremmin kuin tasamaa. Rinteen viettosuunnasta pohjoisrinne saattaa olla liian kylmä vadelmalle ja etelärinne aikaistaa vadelman kukintaa alkukesästä altistaen vadelman hallalle.
3. Vadelman lisäksi esimerkiksi mesimarja kuuluu samaan Rubus-sukuun, jota on käytetty apuna viljelylajikkeiden kehittämisessä. On myös kehitetty vadelman ja mesimarjan risteymä mesivadelma.
4. Vadelman ravinnetarve on vähäinen muiden marjakasvien tapaan.
5. Vadelman kasvurytmissä uudet versot kasvavat kesän aikana ja kukka-aiheet muodostuvat syksyllä. Kukat kukkivat ja sato muodostuvat seuraavana kesänä.
6. Vadelman viljelyssä kasvusto tuetaan esimerkiksi V- tai pystyasentoon. Tuennalla ohjataan satoversoja erilleen kasvuversoista. Tällöin vadelmien poiminta helpottuu ja sadon kypsyminen nopeutuu, kun satoversot saavat enemmän valoa. Tuennan ansiosta satotaso on suurempi.
7. Vadelmaa viljeltiin vuonna 2019 Suomessa eniten Pohjois- ja Etelä-Savossa ja tärkeimmät viljeltävät vadelmalajikkeet Suomessa ovat Glen Ample, Ottawa ja Muskoka.
8. Vadelmasato voidaan korjata koneellisesti, mutta suurin osa sadosta korjataan käsin.
9. Satoversot tuottavat satoa vain yhden vuoden, joten ne leikataan pois sadonkorjuun jälkeen myöhemmin syksyllä. Kesän aikana on kasvanut uusia versoja, jotka tuottavat satoa seuraavana kesänä.
10. Kastelu hoituu tihkukasteluna tai esimerkiksi sadetuksella maan kosteuden mukaan.
Lue lisää: Mansikan ja vadelman viljely kasvutunnelissa