Vaikka talvi on jo pitkällä, ja syksyn sadonkorjuusta on kulunut jo useampi kuukausi, voimme edelleen nautiskella herkullisista kotimaisista omenoista. Miten se on mahdollista?

Sadon kypsyttyä omenat poimitaan hellävaraisesti käsityönä puista. Poiminnan jälkeen omenat varastoidaan joko kylmävarastoissa tai erityisissä säätöilmavarastoissa, joissa ilman happipitoisuutta säädellään koneellisesti omenan säilyvyyden parantamiseksi. Hyvin alhaisessa happipitoisuudessa omenoiden kypsymisprosessi hidastuu ja omenat säilyvät pidempään kuin perinteisissä kylmävarastoissa. Parhaiten säätöilmavarastointiin soveltuvat talviomenalajikkeet, kuten ’Amorosa’, ’Santana’, ’’Lobo’, ’Zari’ tai ’Rubinola’. Talviomenat tarvitsevatkin yleensä lyhyen varastoinnin ennen kuin ne ovat parhaimmillaan.

”Säätöilmavarastot laajentavat kotimaisen omenan tarjontaa aina alkukevääseen saakka. Omenoiden pitkäaikaiseen varastointiin tarkoitettuja varastoja löytyy niin ahvenanmaalaisilta kuin mannersuomalaisilta omenatarhoilta”, valaisee omenanviljelijä Ken Mattsson.

Kotimainen tuotanto lukuina

Tuoreimpien tilastojen perusteella Suomessa viljellään omenaa 270 omenatilalla yhteensä 663 hehtaarin alalla. Omenanviljelyn merkittävintä aluetta on Varsinais-Suomi (151 ha) sekä Ahvenanmaa (307 ha). Näiltä alueilta saadaan lähes 90 % kotimaisesta omenasadosta. Vuosittain kotimaista omenaa saadaan ammattitarhoilta noin 7–8 miljoonaa kiloa.

Kotimaisen omenan kysyntä on jatkunut hyvänä viime vuodet. Vaikka kotimainen omenantuotanto vastaa nykyisin noin viidesosaa Suomessa kulutetuista omenoista, kuluttajien arvostus lähituotantoon on antanut viljelijöille uskoa panostaa kotimaiseen tuotantoon.

Lue lisää omenoista ja Suomessa viljeltävistä lajikkeista omenat.fi -sivustolta. Sivuilla pääset myös kokeilemaan leikkimielisessä testissä, mitä omenalajiketta sinä muistutat eniten.

Miksi valita kotimainen omena?

Kotimaiset omenat ovat hyvä esimerkki lähellä tuotetusta ilmastoruoasta. Tuottaessaan hedelmiä, omenapuut sitovat runsaasti ilmakehän hiilidioksidia muuttaen sen hapeksi ja sokereiksi. Samoin ne ovat aina lähellä tuotettuja, jolloin niiden kuljetuksen ympäristövaikutukset ovat vähäiset.

Pakkastalvien ansiosta Suomessa ei esiinny yhtä paljon haastavia kasvintuhoojia, joten kasvinsuojeluaineiden käyttö omenanviljelyssä on hyvin vähäistä verrattuna Keski- ja Etelä-Euroopan hedelmätuotantoon. Suomessa varastoitavia hedelmiä ei käsitellä pintakäsittely- tai säilöntäaineilla, joten kotimaisia omenoita voi syödä huoletta kuorineen.

Kotimaiset omenantuottajat ovat lisäksi sitoutuneet laatujärjestelmiin. Laatujärjestelmissä tarkastellaan muun muassa tuotannon sosiaalista vastuullisuutta sekä ympäristökestävyyttä. Täten tilan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset ja työntekijöiden työolosuhteet ja -turvallisuus ovat korkealla tasolla.

Kuluttajat voivat nauttia turvallisin mielin vastuullisesti tuotetuista ja laadukkaista kotimaisista omenoista.

Ainakin yksi omena päivässä
Uudet kansalliset ravitsemussuosituksetkin ohjeistavat syömään monipuolisesti kasviksia, marjoja ja hedelmiä 500–800 grammaa päivässä tai enemmän niiden hyvän ravintosisällön, terveysvaikutuksien sekä ympäristöystävällisyyden vuoksi.

”Kotimaisen omenan voi huoletta syödä kuorineen. Pelkkä huuhtelu riittää. Kotimaiset omenat ovatkin helppo ja nopea keino lisätä kasviksien käyttöä omassa ruokavaliossa”, vinkkaa Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Heidi Wirtanen.

Kypsä omena ei kestä kovaa käsittelyä. Kuten omenoiden poiminnassa ja varastoinnissa, myös omenoita ostettaessa ja kotiin kuljetettaessa niitä tulee käsitellä hellästi.

Kotioloissa omenat kannattaa säilyttää jääkaapissa. Tällöin on hyvä muistaa, että kypsyvästä omenasta erittyvä etyleeni kellastuttaa joitakin vihanneksia. Omenoita ei pidä säilyttää yhdessä esimerkiksi salaatin tai kurkun kanssa.