Löydä lähin suoramyyntitila!
Etsi alueesi suoramyynti- ja itsepoimintatilat näppärästi hakutoimintomme kautta.
Liity jäseneksi!
Jäseneksi voit liittyä täyttämällä lomakkeen alla olevasta painikkeesta tai soittamalla liiton toimistoon numeroon 040 553 1236.
Tervetuloa mukaan!
Laji-info
Erittäin terveellinen haskap tunnetaan monilla eri nimillä
Haskap on koristepensaana käytetyn sinikuusaman syötäväksi jalostettu muoto, joka tunnetaan useilla eri nimillä. Haskapista viljellään sen kahta alalajia; Lonicera caerulea var. edulis, jonka virallinen suomenkielinen nimi on marjasinikuusama, ja L. caerulea var. kamtschatica, joka on makeasinikuusama. Tästä marjalajista kuitenkin puhutaan yleisesti sen kansainvälisellä nimellä eli haskapina tai lempinimellä ”hunajamarja”.
Haskapia on jalostettu ja viljelty kaupallisesti jo pitkään Japanissa ja Venäjällä, mutta sitä viljellään laajasti myös Pohjois-Amerikassa. Suomeen se on tullut viljelyyn vasta hiljattain EU:n sallittua marjan myymisen elintarvikkeena vuonna 2018. Viljelykokemukset meillä ja muissa Euroopan maissa ovat vielä melko vähäiset, mutta kiinnostus on ollut suurta. Tällä hetkellä haskapia viljellään Suomessa yli 70 tilalla noin 40 hehtaarin alalla.
Marja- ja makeasinikuusama on helppo laji viljeltäväksi, eikä sillä ole suuria vaatimuksia kasvupaikan suhteen. Lajin pohjoisen alkuperän ansiosta se kestää hyvin kylmiäkin talvipakkasia (jopa -40 °C), eikä pensaiden kukinta palellu kovinkaan helposti. Haskapista on tarjolla niin venäläisiä, puolalaisia kuin kanadalaisia lajikkeita.
Haskap kasvaa pensaassa, aivan kuten pensasmustikkakin. Pensaat kukkivat touko-kesäkuussa, ja sato kypsyy kesä-elokuussa lajikkeesta riippuen. Marjat ovat pitkulaisia ja väriltään tumman sinisiä. Myös malto on tumma. Marjojen maku on todella uniikki ja se on parhaimmillaan täysin kypsissä marjoissa. Marjoista löytyy mustikan ja vadelman herkullisuutta, sekä mustaherukan aromaattisuutta.
Haskap on arvostettu terveysmarja Aasiassa, erityisesti Japanissa, missä sitä on kutsuttu ”Ikuisen nuoruuden marjaksi”. Marjojen antioksidanttipitoisuus on jopa kaksinkertainen verrattuna luonnonmustikkaan. Lisäksi marjasinikuusmassa on runsaasti A-, B- ja C-vitamiineja, sekä flavonoideja.
Marjat sopivat erityisesti tuorekäyttöön, jolloin marjojen ravintoarvot säilyvät parhaiten. Marjoja voidaan myös pakastaa tai kuivata, sekä käyttää samalla tavalla kuin mustikoita, esimerkiksi leivonnassa, hilloissa tai mehuissa.
Suomessa viljeltäviä lajikkeita
Aurora
Kanadalainen lajike. Sato kypsyy kesäkuussa. Marjat ovat kookkaita ja maultaan makeita ja aromikkaita. Sato on runsas. Sopii erinomaisesti ammattiviljelyyn ja on hyvä pölyttäjälajike. Menestymisvyöhykkeet I-VI.
Vostorg
Venäläinen lajike. Sato kypsyy samanaikaisesti, jolloin marjat on helppo poimia. Marjat suuria ja hyvin makeita. Maussa on myös aavistus hapokkuutta. Menestymisvyöhykkeet I-VI.
Jugana
Venäläinen lajike. Leveäkasvuinen, kasvaa jopa 180 cm leveäksi. Marjat tylppämaisiä ja melko ohutkuorisia, maultaan erittäin makeita. Sato kypsyy heinäkuun puolessa välissä ja lähes samanaikaisesti. Menestymisvyöhykkeet I-VI.
Tundra
Kanadalainen lajike. Sato kypsyy heinäkuun alkupuolella. Marjat ovat keskikokoisia ja pisaranmuotoisia, maultaan makean hapokkaita. Menestymisvyöhykkeet I-VI.
Honeybee
Kanadalainen lajike. Sato kypsyy kesäkuun loppupuolella. Marjat ovat sylinterinmuotoisia ja suuria, maultaan makeanhapokkaita ja mehukkaita. Satoisa lajike. Menestymisvyöhykkeet I-VI.
Borealis
Kanadalainen lajike. Tiheä ja pienikasvuinen pensas. Marjat makeita, kauniin soikeita ja melko suuria. Marjat pysyvät hyvin kiinni pensaassa, eivätkä putoile sadon kypsyessä. Menestymisvyöhykkeet I-VI.
Indigo Gem
Kanadalainen lajike. Marjat keskikokoisia, pyöreän soikeita. Rakenteeltaan marjat ovat kiinteitä, eivätkä varise kovinkaan helposti. Menestymisvyöhykkeet I-VI.