Tällä hetkellä Suomen hedelmäviljelmillä kerätään talteen talven vitamiinipommit. Suomessa tuotetaan hedelmäherkuttelijoiden iloksi vuodessa noin 7 miljoonaa kg omenaa, 150 tonnia päärynää ja pieni määrä luumuja. Suurin osa sadosta menee tuorekäyttöön, mutta tarjolla on myös kotimaista omenamehua, hilloja ja jopa kotimaisia omenasiidereitä.

Kasvukausi oli yllätyksellinen

Kasvukausi on tänä vuonna ollut pitkä ja säiden puolesta vaihteleva ja jopa yllätyksellinen. Pitkän talven jälkeen kevät tuli rytinällä ja lämpötilat näyttivät hellelukemia jo toukokuun puolella. Kukinta oli nopea mutta pölytys onnistui hyvin ja hallaa ei pahemmin ollut.

Myöhäisen alun jälkeen todettiinkin, että kausi oli tänä vuonna hedelmienkin osalta aikainen. Ensimmäisiä omenoita poimittiin jo heinäkuun lopulla. Syyslajikkeetkin on jo varastossa ja tällä hetkellä tarhoilla poimitaan talvilajikkeita. Poiminta jatkuu aina lokakuun loppupuolelle saakka.

Ammattiviljelmiltä tasainen sato

Kotipuutarhojen omenasato on tänä vuonna ollut erittäin runsas. Ammattiviljelmillä kuitenkin tähdätään tasaiseen satoon vuodesta toiseen, sekä määrällisesti että laadullisesti, eikä yhtä suuria vaihteluja nähdä, kuin kotipuutarhoissa. Tämän vuoden sadosta odotetaan samankaltaista kuin viime vuonna. Kappalemäärissä omenaa on hieman vähemmän, mutta hedelmäkoko on viime vuotta hieman suurempi.

”Tasainen sato on hedelmäpuullekin parempi, kertoo Hedelmän- ja marjanviljelijäinliiton toiminnanjohtaja Heidi Wirtanen. Jos puu tuottaa todella ison sadon yhtenä vuotena, sato on yleensä normaalia pienempi seuraavana vuonna.”

Kotimaista omenaa riittää kevättalvelle saakka

Kotimaisia omenoita riittää yleensä aina maaliskuulle saakka, niin myös tänä vuonna.
Omenat säilyvät näin pitkään tuoreina, ilman minkäänlaisia kemiallisia käsittelyjä, sillä monilla ammattiviljelmillä on käytössä ilmastokontrolloituja varastoja. Omenat suljetaan moduuleihin, joista poistetaan happi lähes täysin. Tämä tarkoittaa, että omenan hengitys, ja sen myötä vanheneminen hidastuu, melkein pysähtyy. Kun moduuli avataan, omena on yhtä tuore ja herkullinen kuin poimintahetkellä.

Tästä syystä kotimaisen hedelmän voi aina turvallisesti syödä kuorineen. Ja se onkin kuorimatta paras.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Heidi Wirtanen, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto, Puh. nro 040 550 0762

Varapuheenjohtaja, omenanviljelijä Toni Rahkonen, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto, Puh. nro 0500 209 092

Växtsäsongen var överraskande

Växtsäsongen har i år varit lång och vädermässigt omväxlande och till och med överraskande. Efter en lång vinter kom våren med fart och termometern visade sommartemperaturer redan i maj. Blomningen var snabb men pollineringen lyckades bra och frostnätterna var få. Trots den sena starten konstaterades det snart att även fruktsäsongen var tidig. De första äpplena plockades redan i slutet av juli. Även höstsorterna är redan i lager, och för tillfället plockas det vintersorter på odlingarna. Skörden fortsätter ända till slutet av oktober.

Jämn skörd från yrkesodlingar

Hemträdgårdarnas äppelskörd har i år varit mycket riklig. På yrkesodlingarna strävar man dock efter en jämn skörd från år till år, både i kvantitet och kvalitet, så variationen i skördemängden är inte lika stor som i hemträdgårdar. Årets skörd förväntas bli liknande som förra året. Antalet äpplen är något färre, men fruktstorleken är större än förra året.

”En jämn skörd är även bättre för fruktträdet”, säger Heidi Wirtanen, verksamhetsledare för Frukt- och Bärodlarnas Förbund. ”Om trädet producerar en mycket stor skörd ett år, är skörden vanligtvis mindre året därpå.”

Inhemska äpplen räcker till vårvintern

Inhemska äpplen brukar räcka till mars, och så är förväntningen även i år. Äpplena håller sig färska så länge utan några som helst kemiska behandlingar, eftersom många yrkesodlingar använder klimatkontrollerade lager. Äpplena försluts i moduler, där syret nästan helt avlägsnas. Detta innebär att äpplets andning, och därmed dess åldrande, nästan helt stannar upp. När modulen öppnas är äpplet lika färskt och gott som då det plockades. Därför är det alltid säkert att äta inhemsk, närproducerad frukt oskalad.

Mer information:

Verksamhetsledare Heidi Wirtanen, Frukt- och Bärodlarnas Förbund, Tel. nr 040 550 0762

Vice ordförande, äppelodlare Toni Rahkonen, Frukt- och Bärodlarnas Förbund, Tel. nr 0500 209 092