Löydä lähin suoramyyntitila!

Etsi alueesi suoramyynti- ja itsepoimintatilat näppärästi hakutoimintomme kautta.

Hae tiloja

Liity jäseneksi!

Jäseneksi voit liittyä täyttämällä lomakkeen alla olevasta painikkeesta tai soittamalla liiton toimistoon numeroon 040 553 1236.

Tervetuloa mukaan!

Liity jäseneksi

Vuoden HeVi on

MANSIKKA

Vuoden HeVi on

MANSIKKA

Vuoden HeVi on tänä vuonna mansikka. M, niin kuin makea mansikka, on jokaiselle suomalaiselle tuttu jo yli 100 vuoden takaa. Nyt sen on asettanut parrasvaloihin myös Kotimaiset Kasvikset ry, joka valitsee vuosittain erityismaininnan ansaitsevan kasviksen.

Mansikasta mainittakoon, että se on katoavaa laatua. Nimittäin, jos pöydällä on kukkurallinen tuokkonen mansikkaa, on paras syödä ne heti, ennen kuin joku muu ehtii.

Mansikka - Vuoden HeVi 26

LUE LISÄÄ MANSIKASTA...

Kuinka intohimoinen mansikanpopsija olet?

Lataa ja tulosta Mansikka-bingo ja kiinnitä se vaikka jääkaapin oveen. Maista niin monta mansikkalajiketta kuin vain mahdollista ja rastita se yli bingosta. Onnea mansikanmetsästykseen!

Mansikkalajikkeita on suomalaisilla marjatiloilla kymmeniä. Lajikkeita on jokaiseen makuun ja suosikkilajikkeita on yhtä monta kuin on maistajiakin. Suomalaiset ovat laatutietoisia mansikankuluttajia. Marjan on oltava houkuttelevan näköinen, mutta ennen kaikkea mansikan makuinen, maultaan ainutlaatuinen. Toinen kaipaa enemmän sokeria, toinen hapokkuutta ja raikkautta. Pelaa kesän aikana oheista lajikebingoa ja bongaa lajikkeita. Ehkäpä vanhasuosikkisi ei olekaan enää ykkösvalintasi.

Lue lisää laji-infosta

Mansikka sisältää paljon C-vitamiinia, noin 45,6 mg/100 g. Sata grammaa mansikoita sisältää täten jo yli puolet C-vitamiinin saantisuosituksesta. Lisäksi mansikassa on paljon folaattia, kuituja sekä polyfenoleita. Mansikka on hyvä herkku, sillä se sisältää vain 45 kcal / 100 g energiaa, mutta taltuttaa makeannälän.

Mansikoiden varsinainen viljely Suomessa alkoi 1900-luvun alkupuolella erityisesti Suonenjoen alueella. Tätä ennen mansikka oli ollut lähinnä suurten kartanoherrojen herkku. Ammattimainen viljely sai vauhtia 1960-luvulla, kun Suomessa aloitettiin suunnitelmallinen mansikan jalostusohjelma. Tarvittiin lajikkeita, jotka sopivat pohjoiseen kasvukauteen ja ankariin talviin. Jalostustyön seurauksena saatiin vuosikymmenten saatossa useita lajikkeita. Viimeisimpinä uutuuksina on jalostettu lajikkeet ’Maiju’ ja ’Marketta’, jotka on saatu viljelykseen äskettäin. Ulkomaiset lajikkeet pitävät kuitenkin valtaa suomalaisilla marjatiloilla, sillä niiden kirjo on valtava ja saatavuus riittää kattamaan viljelyn tarpeet.

Vuonna 2026 mansikan viljely Suomessa on laajamittaista. Se on marjanviljelyn ykköskasvi sekä tuotannollisesti että pinta-alallisesti. Kun koko marja-ala oli 6201hehtaaria vuonna 2025, oli mansikan osuus tästä puolet. Satoa saatiin hiukan alle 13 miljoonaa kiloa. Suomen mansikan tuotannon kannalta merkittäviä maakuntia ovat Pohjois-Savo, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Karjala. Suomi on kuitenkin yhtä mansikkamaata etelästä pohjoiseen, sillä yli puolessa maakunnista mansikkaa viljellään sadalla hehtaarilla tai enemmän.

Voidaan sanoa, että mansikkakausi kestää koko kesän keväästä syksyyn. Tunneli- ja kasvihuonetuotannon myötä ensimmäiset mansikat saadaan Suomessa vappuna, viimeiset lokakuussa. Mansikkakausi kiihtyy pitkin kevättä, ja jo kesäkuussa suomalaisia mansikoita on saatavilla hyvin. Varsinainen huippukausi ajoittuu vuodesta ja sääolosuhteista riippuen juhannuksesta heinäkuulle.

Matka tilalta kuluttajan kauppakoriin on lyhyt, sillä tilat ovat siellä, missä ostajatkin, Suomessa. Marjat ovat tuoreita ja kasvatettu puhtaalla vedellä, tiedolla ja taidolla. Monella suomalaisella marjatilalla on käytössään laatusertifikaatti, joka takaa vastuullisen ja ympäristöstä välittävän tavan viljellä mansikkaa. Työntekijöiden turvallisuus ja ympäristöriskien minimointi on kotimaisen marjan tuotannossa ensiarvoisen tärkeää. Käy kurkkaamassa suoramyyntikartasta, missä sijaitsee lähitilasi.

Lue lisää suoramyyntikartasta

Sirkkalehtimerkki takaa puutarhatuotteen sataprosenttisen kotimaisuuden. Brändi on ollut käytössä jo vuodesta 1989 ja se on kuluttajien keskuudessa tunnistettava. Tuotteet ovat vastuullisesti viljeltyjä ja ykkösluokkaisia. Sirkkalehtimerkkiä saa käyttää vain laatusertifioitu tila, joka on sitoutunut Laatutarha-ohjeistoon tai muuhun hyväksyttyyn laatusertifikaattiin. Merkin käyttöoikeudesta päättää Kotimaiset Kasvikset ry. Sirkkalehtimerkin viesti on selkeä, tuote on puhtaasti kotimainen ja sen tuottaja on sitoutunut laatuun ja kestävyyteen. Ostamalla Sirkkalehtimerkittyjä tuotteita tuet suomalaista työllisyyttä ja yrityksiä.

Laatutarha-ohjeisto sitoo viljelijöitä vaatimuksiin, jotka liittyvät seuraaviin kokonaisuuksiin

  • viljelypaikka, tuotantotilat, laitteet ja huoltotoimet, viljely
  • korjuun jälkeiset toimenpiteet ja kaupan pitäminen
  • energiankäyttö ja ympäristövaikutukset
  • yrityksen kehittäminen
  • vastuullinen työvoiman käyttö

Sirkkalehtimerkki_

Lataa logo