Tunnelivadelman satokausi on jo hyvässä vauhdissa ja jatkuu vielä pitkälle syksyyn, mutta pian saadaan herkutella myös avomaan vadelmilla. Vadelmaa tuotetaan lähes koko maassa Etelästä Kajaanin korkeudelle asti. Vuonna 2021 vadelmaa ja mesivadelmaa viljeltiin yhteensä 350 ha alalla, lähes 500 tilalla.

Vadelma sellaisenaan on makean nälkään pelastus ja kaiken lisäksi, sitä voi syödä hyvällä omalla tunnolla monta kourallista. Samalla saa aimo annoksen C-vitamiinia, K-, B- ja E-vitamiinia, kuituja, kaliumia, rautaa ja magnesiumia. Toisaalta sokeria vadelmassa on vähän verrattuna moneen muuhun marjaan.

Vadelma sopii myös kotileipurin bravuureihin. Perinteinen marjapiirakka on vadelmille kuin tehty. Täytekakun väliin vadelma sopii mainiosti, kuten myös hyydykekakkujen täytteeseen. Nopean tarjottavan saa loihdittua, kun tarjoilee tuoreiden vadelmien kanssa vaniljajäätelöä ja kinuskikastiketta.

Kuntoilijalle tai muuten vain terveellisiä välipaloja kaipaavalle ratkaisu on maittava, mutta proteiinipitoinen vadelmaherkku. Se valmistuu käden käänteessä vadelmasta, rahkasta ja pellavansiemenistä. Rahkan voi korvata jollakin muulla proteiinilähteellä ja toisaalta mukaan voi laittaa yhden banaanin tai vähän hunajaa, jolloin vadelmaherkku onkin vielä astetta herkumpi.

Knoppitietoa vadelmasta

Vadelma (Rubus idaeus) on kerrannaisluumarja, joka on oikeastaan rykelmä pieniä yksittäisiä luumarjoja. Luumarjoja voi olla jopa 125 kappaletta yhdessä vadelmassa. Kun tutkii vadelmapensasta tarkemmin, voi huomata, että vain osassa versoissa on vadelmia. Loput versot ovat kasvuversoja, joista monivuotisissa viljelmissä kehittyy seuraavaksi vuodeksi satoversoja. Vadelmat tuetaan usein niin, että satoversot jäävät poimijan ulottuville, mutta kasvuversot eivät olisi tiellä. Myös sadontuotto parantuu tuennan ansiosta, kun valon saanti on turvattu.

Vadelman kukinta oli kesäkuussa ja nyt vadelmat kypsyvät eripuolilla Suomea. Vadelmien kokoon ja laatuun vaikuttaa pölytys, joten toivotaan, että lentosää olisi ollut pölyttäjille otollinen kukinnan aikaan. Vadelman kukka on pölyttäjille mieleinen, sillä kukassa on hyvin sokeripitoista mettä noin 33 mg/kukka.

Myös oikea-aikainen kastelu on tarpeen, jotta marjat eivät jäisi pieneksi. Kastelukausi aloitetaan usein kukinnan alussa ja sitä jatketaan koko kesän tarpeen mukaisesti. Raakilevaiheessa kastelu on kaikista tärkeintä, jotta vadelmien koko ei jäisi pieneksi.

Vadelmalle hallat eivät välttämättä ole suuri riski, sillä kukinta alkaa usein hallakauden jo mentyä. Sen sijaan talvehtimiseen liittyy useita haasteita. Jos lämpötila sahaa edestakaisin aiheuttaen jatkuvasti maan pinnan sulamista ja jäätymistä, vadelmaan voi tulla talvehtimisvaurioita. Vadelma on lepotilainen, mikäli talven lämpötila pysyy jatkuvasti tasaisesti pakkasen puolella. Vadelma kestää lepotilaisena jopa kovaakin pakkasta. Lepotila voi kuitenkin purkautua leudon kauden aikana ja kasvusto vaurioitua, mikäli leudon kauden jälkeen tulee nopeasti kylmenevä pakkaskausi.

Sadonkorjuussa työntekijää tarvitaan

Työntekijät ovat avainasemassa vadelmien saamiseksi pensaasta pöytään. Tästä syystä vadelmatiloilla on palkattu maataloustyöntekijöitä niin poimintaan, pakkaukseen, logistiikkaan ja myyntityöhön. Vadelman poiminta vaatii hellää käsittelyä ja siksi ne poimitaankin usein suoraan myyntirasioihin. Poiminnan jälkeen vadelmat viedään kylmäsäilytykseen. Tämä on myös hyvä vadelmanostajan muistaa. Vadelmia tulee helposti syötyä heti rasiallinen tai kaksi, mutta mikäli vadelmia jostain syystä jää jäljelle tai ostat isomman erän, laitathan ne viileään mahdollisimman pian.

Lue lisää vadelmasta