Suomessa merkittävin viljeltävä herukka on mustaherukka, jota viljeltiin 1125 ha alalla vuonna 2019 Luonnonvarakeskuksen (Luke) puutarhatilastojen mukaan. Satoa saatiin 1494 tn ja viljelyä oli eniten Pohjois-Savossa, Pohjois- Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaa ja Etelä-Savossa. Punaherukkaa viljeltiin 136 ha vuonna 2019. Satoa tuotettiin 376 tn ja viljelyä oli eniten Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Suomessa viljeltiin myös valkoherukkaa 25 ha alalla vuonna 2019 sekä viherherukkaa pienimuotisesti.
Viljelytoimenpiteitä
Herukan viljelyssä taimet istutetaan tasaisesti riviin ilman tukia. Samat taimet voivat tuottaa satoa jopa 10–15 vuotta, mikä pitää huomioida viljelyn suunnittelussa. Terve taimiaineisto on avainasemassa, mitä pidempään samat taimet ovat yhtäjaksoisesti viljelyssä.
Herukoille sopivat parhaiten hieta- ja moreenimaat loivassa rinteessä, mutta herukat ovat suhteellisen vaatimattomia kasvupaikkansa suhteen. Ravinnetarpeeltaan herukka on myös vaatimaton, mutta istutuksen yhteydessä tapahtuvassa lannoituksessa pitää huomioida monen vuoden yhtäjaksoinen viljely. Juuri istutetut ja nuoret herukat hyötyvät kastelusta.
Sadonkorjuu tapahtuu isommilla tiloilla koneellisesti, mihin on kehitetty omanlaisensa marjanpoimintakone. Pienemmillä tiloilla sadonkorjuu hoituu käsin tai varistamalla, jolloin herukat tippuvat pensaiden juurelle asetelluille alustoille tai muille keräimille. Herukkapensaat tarvitsevat myös hoitoleikkausta, jossa poistetaan kuivuneet ja liian tiheään kasvavat oksat.