Luonnonvarakeskus Luke on jälleen julkaissut kattavat Puutarhatilastot edellisen vuoden ajalta. Tiedot pohjautuvat lähes 3000 puutarhayrityksen välittämiin tietoihin, ja antavat hyvän katsauksen kotimaisen marjan- ja hedelmänviljelyn nykytilasta.

Mansikka on viljellyin marja

Suomessa marjavalikoima on hyvin laaja, mutta merkittävin viljellyistä marjoistamme on mansikka. Viime vuonna kokonaismarjasato oli noin 17 miljoonaa kiloa, ja tästä määrästä mansikkaa oli lähes 14 miljoonaa kiloa. Seuraavaksi eniten marjoista tuotetaan vadelmaa (1,4 milj. kg) ja mustaherukkaa (1,1 milj. kg).

Marjojen viljelypinta-alat noudattelevat melko hyvin satomääriä. Kokonaispinta-alojen perusteella eniten viljeltäviä marjoja ovat mansikka (3 794 ha), mustaherukka (1 884 ha), vadelma (376 ha) sekä marja-aronia (231 ha). Maakunnista mansikkaa viljellään eniten Pohjois- ja Etelä-Savossa, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Vadelmanviljelyä on puolestaan eniten Pohjois-Savossa, Varsinais-Suomessa sekä Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Marjoja viljeleviä yrityksiä on yhteensä 1430 kappaletta.

Viljelypinta-aloissa ei yleensä ole kovinkaan suuria vuosittaisia vaihteluja pääsääntöisesti monivuotisesta viljelyn takia. Satomäärät puolestaan voivat vaihdella runsaasti eri vuosien välillä. Esimerkiksi mansikan sato jäi viime vuonna noin kaksi miljoonaa kiloa vähäisemmäksi kuin vuonna 2022 alkukesän kuivuuden ja kuumuuden, sekä heinäkuussa alkaneiden voimakkaiden sateiden vuoksi. Herukallakin satomäärä oli viime vuonna heikompi kuin vuonna 2022, koska kevään kylmyys vaurioitti kukintoja ja alkukesän kuumuus aiheutti raakileiden putoamista. Toisaalta maakunta- ja paikkakuntakohtaista vaihtelu oli jälleen hyvin suurta.

Tilastoissa myös päärynä

Suomalaisessa hedelmänviljelyssä merkittävin on omena, jonka vuosittainen satotaso on noin 7-8 miljoonaa kiloa kasvukaudesta riippuen. Puutarhatilastojen perusteella viime vuonna omenoita saatiin noin 7,8 miljoonaa kiloa viljelypinta-alan ollessa yhteensä 663 hehtaaria. Omenan ammattiviljely on keskittynyt Ahvenanmaalle sekä Varsinais-Suomeen.

Puutarhatilastoissa on nyt listattuna ensimmäistä kertaa päärynä, sillä sen on katsottu vakiintuneen osaksi Ahvenanmaan puutarhatuotantoa.  Päärynäala on noin 30 hehtaaria, satoa saatiin noin 150 000 kiloa viime vuonna.

Marjojen tunneliviljely lisääntyy

Tunneliviljely on yleistynyt kotimaisessa marjanviljelyssä. Mansikkaa viljellään 74 hehtaarin alalla tunneleissa ja vadelmaa 38 hehtaarin alalla. Myös pensasmustikkaa ja karhunvatukkaa viljellään kasvutunneleissa muutamilla marjatiloilla yhteensä parin kolmen hehtaarin alalla.

Tunneliviljelyn lisääntynyt suosio johtuu monesta tekijästä. Kasvutunnelit pidentävät marjojen viljelykautta niin keväällä kuin syksyllä, ja niiden avulla sadon valmistuminen voidaan ajoittaa helpommin haluttuun ajankohtaan. Tunnelirakenne suojaa kasvustoa ja kypsyviä marjoja mm. sateilta ja raekuuroilta, jolloin sato-odotuksen ovat varmemmat ja sato säilyy hyvälaatuisena. Tunneleissa voidaan myös viljellä monipuolisesti erilaisia lajikkeita, ja biologinen kasvinsuojelu on helpompaa kuin avomaalla.

Tunneliviljelystä on erittäin suurta hyötyä vadelmien viljelyssä. Tunneleissa vadelmien sato säilyy laadukkaana, ja satokauden ajoitusta voidaan säädellä helpommin kuin avomaalla. Arvioiden mukaan jo kolme neljäsosaa kotimaisesta vadelmasadosta tuotetaan tunneleissa, vaikka tunneliviljelyala on vain kymmenes vadelman kokonaisviljelyalasta.

Tunnelit ja niiden edellyttämä tekniikka, ovat kuitenkin kalliita investointeja, minkä lisäksi tunneliviljelyssä vaaditaan paljon työvoimaa sekä erityisen tarkkaa seurantaa ja hyvää viljelyosaamista.

Lue lisää: Mansikan ja vadelman viljely kasvutunnelissa