Pensasmustikka on Amerikasta kotoisin oleva, metsämustikan sukulainen. Sen marjat ovat metsämustikkaa kookkaampia, makeampia ja kiinteämpiä. Pensasmustikka on myös erittäin terveellinen marja, sillä se sisältää runsaasti polyfenoleja, C- ja E-vitamiinia, sekä monia hivenaineita. Pensasmustikka nimensä mukaan kasvaa pensaana, mutta pensaan koko vaihtelee lajikkeen mukaan matalista jopa 1,5 m korkeaksi. Pensasmustikan marjan väri on vain kuoressa, joten se ei värjää metsämustikan tapaan.
Kasvupaikaltaan pensasmustikka viihtyy aurinkoisella paikalla happamassa maassa. Pintajuurisena kasvina se hyötyy kastelusta kuivina jaksoina ja ammattiviljelyssä käytetäänkin tihkuletkukastelua. Pensasmustikka hyötyy myös ristipölytyksestä, joten kahta tai useampaa eri lajiketta suositellaan kasvatettavaksi lähekkäin. Pensasmustikka kukkii alkukesästä ja marjat kypsyvät loppukesällä. Suomalaisilla tiloilla sato kerätään käsin. Pensasmustikat kypsyvät eriaikaisesti, joten keruukertoja kertyy useampi. Pensasmustikan marjat poimitaan vasta täysin kypsinä, jolloin laatu ja maku ovat parhaimmillaan. Pensasmustikat säilyvät hyvin ja ne kestävät myös kuljetusta. Laadukkaan marjan säilytysaika voi olla yli viikon.
Erilaiset kasvuolosuhteet kotimaahan verrattuna
Pensasmustikkaa oli satoikäistä kasvustoa vuonna 2019 Suomessa 76 ha alalla Luonnonvarakeskuksen (Luke) puutarhatilastojen mukaan. Eniten pensasmustikan viljelyä harjoitettiin Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa. Pensasmustikan suosion kasvun haasteena on Suomen erilaiset kasvuolosuhteet marjan kotimaan kasvuolosuhteisiin verrattuna. Tällä hetkellä Suomessa viljeltävät lajikkeet selviävät I-IV-vyöhykkeillä. Lajikkeita ja viljelytapoja kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi pensasmustikan tunneliviljelyä on kokeiltu positiivisin kokemuksin. Luken puutarhatilastojen mukaan vuonna 2019 on ollut yksi ja samalla myös ensimmäinen hehtaari pensasmustikan tunneliviljelyä kaupallisessa viljelyssä.
Lue lisää: Mansikan ja vadelman viljely kasvutunnelissa