Suomessa viljeltävien marjojen kirjo on monipuolinen ja se on rikkaus. Marjojen joukossa on niin maukkaita klassikoita kuin vasta 1990-luvun jälkeen viljelyyn tulleita herkullisia marjoja. Mansikka, mustaherukka ja vadelma ovat kolme eniten viljeltyä marjaa tässä järjestyksessä, mutta viljelyssä on myös lähes toistakymmentä muuta marjaa, joiden joukosta löytyy suosikki jokaisen makuun.
Marjatilastoa
Vaikka mustaherukan ja mansikan viljelyala on yhteensä noin 85 % marjojen kokonaisalasta, loput 15 % jakautuu usean eri marjan kesken. Tähän joukkoon kuuluu esimerkiksi tyrni, karviainen, pensasmustikka, saskatoon, puna-, valko- ja viherherukka, vadelma, haskap, marja-aronia ja karhunvadelma. Tulevaisuudessa marjavalikoima täydentynee myös amerikankarpalolla, jonka viljelyä Suomen olosuhteissa tutkitaan parhaillaan Helsingin yliopistossa, Maataloustieteiden laitoksella Viikissä.
Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan marjojen yli 7000 hehtaarin kokonaisala on pysynyt suunnilleen samalla tasolla vuodesta 2019 vuoteen 2021. Mansikan viljelyala oli hieman vajaa 4500 hehtaaria ja mustaherukan viljelyala yli 1700 hehtaaria vuonna 2021. Mustaherukan ja mansikan viljelyalat ovat pysyneet lähes samalla tasolla vuodesta 2019 alkaen.
Tilastoista selviää myös, että valkoherukan viljelyala on hieman kasvanut vuodesta 2019. Myös pensasmustikan viljelyala on kasvanut yli 120 hehtaariin. Mielenkiintoisin kehityssuunta on marja-aronialla. 150 hehtaarin viljelyala vuonna 2021 on yli kaksinkertainen vuoteen 2019 verrattaessa.
Vadelman ja mesivadelman pinta-ala on ollut hivenen laskussa vuodesta 2019 alkaen ollen kuitenkin edelleen 350 hehtaaria. Sen sijaan reilu 90 hehtaarin tyrnin viljelyala on noin 20 % pienempi vuoden 2019 viljelyalasta.
Tilastoissa on myös kohta ”muut marjat”, joka kattoi yhteensä 97 hehtaaria marjojen viljelyalasta vuonna 2021. Luokka ”muut marjat” sisältää esimerkiksi saskatoonin, karhunvadelman ja haskapin viljelyalat. Näiden marjojen viljelytilastoa ei kerätä erikseen viljelyn ollessa toistaiseksi pienimuotoista.
Puoli kiloa päivässä
Ravitsemus Suomessa: FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan vain 14 % miehistä ja 22 % naisista syö vihanneksia, hedelmiä ja marjoja päivittäisen saantisuosituksen mukaisesti 500 g päivässä. Vuonna 2016 suomalainen söi vuodessa keskimäärin 12,9 kg marjoja, josta saadaan päivää kohden noin 35 g (Luonnonvarakeskus). Yksi marjadesi painaa keskimäärin 50–60 g (Marttaliitto). Tästä päätellen marjojen syöntiä voisi hyvinkin lisätä, vähintään tuplata, jotta vihanneksien, hedelmien ja marjojen saantisuositus täyttyisi. Kaksi desiä päivässä hulahtaa helposti välipalojen ja pääruokien sekaan.
Toisaalta eihän marjojen syönti liity ainoastaan niiden terveellisyyteen, vaikka sisältävätkin paljon vitamiineja, hivenaineita, antioksidantteja ja muita vastustuskykyä ja terveyttä ylläpitäviä yhdisteitä. Marjat ovat yksinkertaisesti maukkaita ja piristävät värikkyydellään päivittäistä ruokavaliota.
Kasvukauden olosuhteet ovat suomalaisten marjojen maun salaisuus
Kasvukaudella yö on viileä, mutta päivän lämpötilat voivat nousta korkealle. Juuri tämä voimakas lämpötilanvaihtelu lisää marjojen, kuten esimerkiksi mansikan makeutta. Myös pitkät, valoisat kesäpäivät lisäävät marjojen aromikkuutta. Lisäksi marjat saavat kasvaakseen puhdasta vettä, jonka määrästä ei ole pulaa Suomessa.
Toisaalta ostaessa kotimaisia marjavalmisteita ja marjoja, tuotteista saatu taloudellinen hyöty näkyy alkutuottajien liikevaihdossa. Syksyn edetessä on hyvä muistaa, että monen tuottajan varastossa on vielä
Tutki lisää marjanviljelyn tilastoja